Asmo Solutions sai ELY-keskukselta 46 000 euroa

Yhdysvaltalainen sanonta kuuluu: ”The more you stir shit, the more it stinks.” Tämä näyttää soveltuvan myös Asmo Solutionsiin: mitä enemmän yrityksen tekemisiä tutkitaan, sitä oudompia juttuja alkaa paljastua.

Asmo Solutions sai viime vuoden toisella neljänneksellä 46 000 euroa tukea Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta. Tekes-avustus mukaan lukien Asmo Solutions on saanut yhteensä 94 700 euroa veronmaksajien tukea Asmo-laturille – tai pikemminkin sen ”kehitystyöhön”.

Kun kerran laturin prototyyppi valmistui jo edellisenä vuonna (2014), olisi mielenkiintoista tietää, millä perusteella ELY-keskus jakoi veronmaksajien rahaa Asmo Solutionsille. Tuotekehitykseen se ei ollut voinut mennä, koska mitään kehittämistä ei juurikaan enää voinut olla. Tuen oli täytynyt mennä yrityksen ”juokseviin menoihin”, minkä ei pitäisi missään nimessä olla julkisen tuen tarkoitus.

Jos laturin valmistus oli tarkoitus aloittaa jo vuoden 2104 lopulla, mistä kerrottiin saman vuoden heinäkuussa, laturin täytyi jo tuolloin olla speksattu tuotantoa varten.

ELY-keskuksen yritysrahoituskatsauksessa hankkeen nimi on: ”ASMO-laturin kehittäminen maailman markkinoille.”

”Maailman markkinoille”? Tuollaisella perusteella ELY-keskuksen ”asiantuntijaa” on höynäytetty. Olisi mielenkiintoista tietää, oliko veronmaksajien tuesta mitään hyötyä ”hankkeelle saattaa Asmo-laturi maailman markkinoille”. Tuollaisia yhtä ”osaavia” ”asiantuntijoita” on myös Tekesissä.

Matkapuhelinlaturi on erittäin yksinkertainen laite. Pienimmät niistä ovat vain hieman ns. euro-pistotulppaa suurempia.

Asmo-laturissa on kuvan laturin osien lisäksi aiemmin mainittu mekaaninen erotusrele ja sen ohjauspiiri. Releen tilantarve tekee siitä hieman suuremman. Tekniikka on erittäin yksinkertainen, ja vastaavan laitteen osaisi rakentaa keskiverto ammattikouluinsinööri (amk). Kyse ei suinkaan ole mistään rakettimoottorin ohjauselektroniikasta.

Mikään laturin rakenteessa ei takaa, etteikö se voisi syttyä palamaan latausvaiheen aikana muiden ”paloherkkien” laturien tapaan. Syttymistodennäköisyys – miten pieni se sitten onkin – lieneekin suurimmillaan silloin, kun laturin kuormitus on suurimmillaan eli lataustilanteessa.

Tuollaiseen Oulussa osataan -ihmeeseen on tuhlattu jo lähes 100 000 euroa veronmaksajien rahoja. Pientähän se on tosin Valkeen miljoonatukiin verrattuna, mutta kuitenkin... Näin jälkeen päin tuntuu ihmeelliseltä, että Valkee sai niinkin paljon Tekes-tukea laitteelle, joka vain polttaa kahta led-lamppua ennalta asetetun ajan. Miten se saattoi olla mahdollista?

Palamaan syttyneet puhelinlaturit ja etenkin niiden sytyttämät asuntopalot lienevätkin vain yksittäistapauksia, joten mitään todellista tarvetta ”palamattomalle laturille” tuskin on. Toisaalta Gambina-miesten elämäntapa on tunnetusti hieman holtitonta, joten pitäisikö Asmo Solutionsin kohdentaa markkinointinsa heihin? Kyllähän ”alan miehiä” on suuri määrä maailmanlaajuisesti, ja heillä kaikilla on tuo ”yhteinen harrastus” eli persous etyylialkoholille.

Pyykinpesukone aiheuttaa vuosittain noin 100 ja astianpesukone noin 50 tulipaloa. Nämä tapahtumat ovat yli kymmenen kertaa yleisempiä kuin laturipalot. Miksi kukaan ei kehitä palamatonta tai paloturvallista pesukonetta? Tuossa olisi miljoonan euron paikka Asmo Solutionsille sen jälkeen, kun Asmo-laturin tuotanto floppaa. Tuohon kehitystyöhön tulisi varmasti miljoonakaupalla julkista tukea...