QuietOn ja korvatulpat

Mistä näitä Oulussa osataan -ihmeitä oikein riittää? Kaleva kertoi kuukausi sitten: ”Oululainen startup-yritys QuietOn on kehitellyt elektroniset korvatulpat. Ne vaimentavat tehokkaasti myös matalia ja läpitunkevia taajuuksia, joilta perinteiset korvatulpat eivät niinkään suojaa.”

Yrityksen sivulla kerrotaan: ”Quieton earplugs are available for pre-ordering on our Indiegogo campaign page.” Tuo pitänee ymmärtää niin, että QuietOn ottaa mielellään rahasi (120 euroa) vastaan ja toimittaa kuulokkeesi sinulle vasta sitten, kun (tai jos) ne on valmistettu.

Koska kuulokkeet sisältävät elektroniikkaa, ne tarvitsevat tietenkin toimiakseen akun, jota täytyy ajoittain ladata. Miten olisi paloturvallinen lataus? Ei nääs kotimökki palaisi... Onko Asmo Solutions kuulolla? Nyt olisi yhteistyön paikka. Kun kaksi Oulussa osataan -yritystä yhdistää ”osaamisensa”, ei koskaan tiedä, mitä voisi syntyä...

Mistä QuietOn-korvatulpissa on oikein kysymys? Jotta tärykalvolle kulkeva ääniaalto saataisiin mahdollisimman hyvin vaimennettua, tuo kulkutie täytyy saada mahdollisimman hyvin tukittua. Tuohon periaatteeseen perustuvat tavalliset kuulosuojaimet – olivatpa ne sitten kuppimalliset tai korvakäytäviin työnnettävät tulpat. Tuolla tavalla päästään rajalliseen vaimennustehoon, joka on joitakin kymmeniä desibelejä. Jos vaimennusta halutaan enemmän, ainoa keino lopun melun vaimentamiseksi on ns. aktiivinen vaimennus, jolla parhaimmillaan päästään melko pieniin äänipainetasoihin.

Aktiivinen melunvaimennus on kymmeniä vuosia vanha tekniikka, jota on käytetty mm. ilma-aluksissa. Se mahdollistaa helikopterissa olevien matkustajien ja ohjaajien välisen keskustelun, joka muuten olisi täysin mahdotonta, minkä jokainen helikopterissa ollut tietää. Samaa tekniikkaa käyttävät myös erilaisten lentokoneiden pilotit. Kaupoissa myydään kuppimallisia vastamelukuulokkeista, joissa on usein myös ula-radio.

Tekniikka on siis vanhaa, ja kehittynyt mikroelektroniikka mahdollistaa sen pakkaamisen hyvin pieneen tilaan. Jotta vaimennus toimisi, tekniikan täytyy tuottaa sama-amplitudinen mutta melulle vastakkaisvaiheinen ääni, joka ideaalisesti kumoaa melun. Mutta koska reaalimaailmassa mikään ei ole ideaalista, kaikki melu ei vaimene. Tekniikan hyvyys ja melun spektri määrittävät sen, miten suuri vaimennus voidaan saavuttaa.

Periaate perustuu jo 1920-luvulla keksittyyn negatiiviseen takaisinkytkentään, jolla pyrittiin linearisoimaan epälineaarisia putkivahvistimia. Menetelmää on käytetty myöhemmin myös transistorivahvistimien linearisointiin.

QuietOn-korvatulpassa täytyy olla riittävän suuri passiivinen vaimennus, koska se määrää, miten paljon jäännösmelua joudutaan vaimentamaan aktiivisesti. Korvatulpassa oleva elektroniikka, johtimet ja vastavaiheäänen tuottava kuuloke vievät luonnollisestikin tilaa passiiviselta vaimennusmateriaalilta. Näkyvissä oleva tulpan osa toimii eräänlaisena akustiivisena antennina, joka ottaa vastaan melua ja johdattaa sen epäsuorasti korvaan melunvaimennuksen ohitse.

Melu voi teoriassa sisältää kaikkia kuuloalueella olevia taajuuksia. Kuten monet muistavat tietoliikenneteoriasta, impulssin Fourier-muunnos on tasa-amplitudinen kaikkia taajuuksia sisältävä spektri, jonka vaimennus on erittäin vaikeaa. Tuollaista äärettömän lyhytkestoista pulssia ei esiinny missään, mutta kun impulssi saa äärellisen kestoajan, spektri alkaa kaventua mutta sisältää kuitenkin hyvin suuren määrän eri taajuuksia, jotka ovat edelleen hyvin haasteellisia vaimennettavia. (Fourier-muunnosta käytetään tavallisesti elektronisiin signaaleihin, mutta sitä voidaan yhtä lailla soveltaa myös akustisiin signaaleihin)

Kuvassa näkyvä QuietOn-tulppa on varmastikin epämiellyttävän tuntuinen nukuttaessa kyljellä, koska tulppa painaa korvaa. Yritys kertoo: ”Noise cancelling is optimised to reduce noises that affect sleep, such as noise coming through walls and snoring.”

QuietOn-tulppa voi vähentää nukkumista häiritseviä ääniä, mutta se synnyttää samalla paradoksin: se voi tuoda helpotuksen yhteen ongelmaan mutta samalla niin tehdessään synnyttää uuden eli painaa korvaa.

”Toivomme, että vastaanotto on hyvä. Oulussa kehitettyjen Oura Ringin sekä Asmo-laturin menestys rahoituskampanjasivusto Kickstarterissa ja Indiegogossa luovat uskoa siihen, että hyvällä tuotteella voi startuppikin saada asiakkaita globaalisti. Hyvällä fiiliksellä painetaan eteenpäin”, toteaa korvatulpan ”keksijä”. [Epressi.com]

Kaleva kertoi: ”Korvanappien tuotanto aloitetaan kevään aikana Euroopassa.” Se jää nähtäväksi. Tuotantoa ei sentään luvata tehtävän Oulussa tai edes muualla Suomessa...

Tässä voisi melkein lyödä vetoa vanhoista pelihousuista, että QuietOnin ”raha-anomus” on vetämässä Tekesissä. Koska yritys perustettiin viime vuoden huhtikuussa, se ei varmastikaan vielä ehtinyt vuoden 2105 rahanjakoon. Isot pojat eivät neuvoneet ajoissa tietä yritysten sossuluukulle.

QuietOn sai viime vuoden kolmannella neljänneksellä 80 990 euroa ELY-keskukselta. Voi v***u tätä veroeurojen haaskaamista! Koska QuietOnin henkilöstön määrä on 10 ja heistä lieneekin vähintään puolet ”jonkin sortin johtajia”, rahaa tarvitaan tietenkin reilusti palkanmaksuun.

Koska korvatulppa on nyt saatu valmiiksi ja tuotannon alkamista odotetaan ja toivotaan, olisi erittäin mielenkiintoista tietää, mitä 10-henkinen katras tekee nyt yrityksessä. Onko meno samanlaista kuin VR:llä ennen vanhaan: neljä äijää katsoo, kun yksi äijä ei tee mitään...

Ilman tuota tolkutonta julkisten varojen haaskaamista markkinavoimat pitäisivät huolta QuietOnin ja Asmo Solutionsin kaltaisista yrityksistä, joilla ei muuten olisi riittävästi kaupallisia edellytyksiä menestyäkseen. Tänä vuonna tuleva Tekes-raha pitänee QuietOnia pinnalla vielä jonkin aikaa,

QuietOnin löytää ensi viikolla (22.–25.2.) Barcelonan messuilta, jossa myös vanha tuttu Asmo Solutions esittelee mitään tekemätöntä kotimökkiä maan tasalle polttamatonta laturiaan.

120 euroa on järjetön hinta kahdesta korvatulpasta, joiden valmistuskustannukset (suurissa sarjoissa) lienevätkin vain muutaman euron luokkaa. Tästä tulee pakostakin mieleen Valkee-kusetus...

Tätä vitu... raskaaksi käynyttä tunnelmaa keventänee 60-luvun suosikkilaulajan Engelbert Humberdinckin esittämä Quiet nights. Engelbert Humberdinck oli saksalainen säveltäjä, jonka nimen brittilaulaja Arnold George Dorsey otti taiteilijanimekseen.