”Entäpä jos yrityksesi tuottaisi
tarvitsemansa sähkön itse? Oma aurinkovoimala tuo yrityksellesi
useita kilpailukykyisiä etuja. Se on kestävä, kannattava ja
luotettava investointi, jonka saat tuottamaan nopeasti ja
vaivattomasti. Ja aurinko tuottaa enemmän kuin arvaatkaan – myös
pohjoisessa.”
[Eikä tässä vielä kaikki:]
”Voit saada 30 %:n TEM:n energiatuen
voimalallesi. Investoinnin takaisinmaksuaika noin 9 vuotta (sis.
TEM:n tuen)”
”Oma aurinkovoimala on yrityksellesi
järki-investointi: se tuottaa taloudellisesti ja tasaisesti
sähköä yrityksesi tarpeisiin. Ja vieläpä pitkään: voimalan
tuottotakuu on 25 vuotta ja käyttöikä jopa 50 vuotta.”
Jos tuon kuulisi Ostos-TV:stä, jossa
kaupataan kaikenlaista ylihintaista ala-arvoista roskaa, jolla ei tee
mitään ja jota kukaan ei ostaisi tavallisesta kaupasta, jossa
tuotetta voisi tarkastella lähemmin ja jossa ei tarvitsisi kuunnella
Ostos-TV:n aivopesevää myyntipuhetta, sen voisi ymmärtää, mutta
kun kyseessä on Oulun kaupungin omistuksessa oleva Oulun Energia,
joka omistaa sähkönjakeluverkon Oulun kaupungin alueella, siinä on
todellakin jotakin outoa.
Blogissa on aiemmin käsitelty
aurinkosähköä useammassa artikkelissa, ja niissä on todettu
aurinkoenergian kyseenalainen hyöty maassa, joka sijaitsee 60. ja 70.
leveyspiirien välissä ja jossa pilvinen säätyyppi on vallitseva.
Oulun Energian markkinointiargumentit
ovat vääristeltyjä ja jopa valheellisia.
”Entäpä jos yrityksesi tuottaisi
tarvitsemansa sähkön itse?”
Virkkeessä ei tosin ole sanaa
”kaiken”, mutta sen halutaan selvästi antaa sellainen kuva, että
yritys voisi tuottaa kaiken (ja aina) tarvitsemansa sähkön itse. Se
on tietenkin täysin mahdotonta. Tuskin tarvitsee olla mikään
Albert Einstein vilkaistessaan nyt ulos ikkunasta ja katsoessaan
harmaata taivasta ymmärtääkseen aurinkopaneelien energiantuoton olevan
tasan nolla.
”Se on kestävä, kannattava ja
luotettava investointi, jonka saat tuottamaan nopeasti ja
vaivattomasti.”
Kestävyydestä ei ole mitään takeita
uuden teknologian ollessa kyseessä. Taloudellisesta kannattavuudesta
ei myöskään ole mitään takeita. Kannattavuuden illuusio on saatu
aikaan vääristelyllä ja jopa valehtelulla. Sama pätee myös
luotettavuuteen: kyseessä on sen verran uutta tekniikkaa, että
MTBF-arvosta ei ole mitään tietoa.
”Ja aurinko tuottaa enemmän kuin
arvaatkaan – myös pohjoisessa.”
Potentiaalisella ostajalla ei ole
mitään käsitystä paneelien tuotosta, mutta kun Oulun Energian
sutki myyntimies esittelee kesä- ja heinäkuun teoreettisia
tuottokuvaajia, ostaja on ”myyty” hämäävin perustein. Kaikkina
muina vuodenaikoina tuotto on paljon pienempi, ja pilvisyys ja
vesisade pienentävät sitä vielä enemmän.
”Voit saada 30 %:n TEM:n energiatuen
voimalallesi. Investoinnin takaisinmaksuaika noin 9 vuotta (sis.
TEM:n tuen).”
Jos valtio (veronmaksajat) maksaa 30
prosenttia kustannuksista, investoinnin takaisinmaksuaika tietenkin
lyhenee, mutta kukaan ei voi sanoa, miten pitkä se vielä silloinkin
on. Kyse on investoinnin hinnasta vuotuisine ylläpitokuluineen ja
sähköenergian hinnasta. Mitä halvempaa sähkö on, sitä
pidemmäksi muodostuu takaisinmaksuaika. Oulun Energian esittämä 9
vuotta on täysin hatusta vedetty luku ja erittäin todennäköisesti
liian lyhyt. Sen ainoa tarkoitus on vakuuttaa ostaja investoinnin
”kannattavuudesta”
”Oma aurinkovoimala on yrityksellesi
järki-investointi: se tuottaa taloudellisesti ja tasaisesti
sähköä yrityksesi tarpeisiin.”
Järki-investointi? Se on pikemminkin
järjetön investointi. Sama valehtelu jatkuu edelleen: se tuottaa
”tasaisesti” sähköä.
Aurinkopaneelin energiantuotto on kaikkea muuta kuin tasainen. Vaikka
unohdetaankin vuorokautinen vaihtelu (joka vaihtelee sen hetkisen vuodenajan
maksimista nollaan), paneelin tuotto vaihtelee vuodenaikojen mukaan
keskikesän maksimista sydäntalven nollaan.
”Ja vieläpä pitkään: voimalan
tuottotakuu on 25 vuotta ja käyttöikä jopa 50 vuotta.”
Kukaan ei tiedä paneelien tuottoa 25
vuoden käytön jälkeen, eikä järjestelmän ostaneella ole
riittävää teknistä asiantuntemusta arvioida sitä tuolloin.
Käyttöikä on arvoitus, mutta 50 vuotta vaikuttaa melko
utopistiselta.
Kaupungin liikelaitoksen työntyminen
yksityiselle sektorille kilpailemaan on erittäin kyseenalaista. Se
voi säädellä tulostaan muuttamalla sähköenergian siirtohintoja
ja perusmaksuja. Koska sillä on tuottovelvoite kaupungin kassaan, se
on voimakkaasti sidoksissa kaupungin hallintoon.
Oulun Energian nettisivulla oleva
grafiikka kertoo (tyhmemmällekin), että Oulun Energian
aurinkovoimalan markkinointi perustuu valheeseen. Sinisen kuvaajan
(tuotto) derivaatta on kasvava eli voimalan tuotto kasvaa joka vuosi,
vaikka aurinkopaneelien tuoton pitäisi pienetä niiden vanhetessa.
Jos vuosituotto olisi vakio (mikä sekään ei vastaisi
todellisuutta), kuvaajan derivaatta olisi vakio eli kuvaaja olisi
suora viiva. Tosi asiassa kumulatiivista energiantuottoa kuvaavan
kuvaajan pitäisi kaartua loivasti alaspäin ajan funktiona.
Oulun Energia tekee väärin, kun se
huomioi tuottokuvaajassa energian hinnan nousun inflaation ym. syiden
vuoksi. Kun kerran investointi maksetaan ostohetkellä, sähkön
hinnassa pitäisi myös käyttää sen nykyistä hintaa. Koska
kuvaaja on pantu kaartumaan ylöspäin, se leikkaa
investointikuvaajat aikaisemmin, mikä antaa valheellisen käsityksen
investoinnin lyhyestä takaisinmaksuajasta. Todennäköisesti
kuvaajat eivät tule koskaan leikkaamaan toisiaan, mikä kertoisi
investoinnin kannattamattomuudesta.
Olkiluodon uusi ydinvoimala on
valmistumassa ja Pyhäjoen voimala valmistunee kymmenen vuoden
kuluttua. Mikään ei tue sähkön hinnan nousua, vaan sähkön hinta
tulee todennäköisesti pysymään alhaisena useiden seuraavien
kymmenien vuosien ajan.
Oulun Energia käyttää
markkinoinnissa apunaan valtion tukea, vääränlaista laskentatapaa,
asioiden vääristelyä ja jopa suoranaista valehtelua. Ilman näitä
aurinkoenergia näillä leveysasteilla osoittautuisi
kannattamattomaksi.
Tässä oli jälleen kerran esimerkki,
miten tehdään valheellista markkinointia. Jos aurinkovoimaloista
kerrottaisiin totuus, kukaan jotakin todellista viherpiipertäjää
lukuunottamatta ei niitä ostaisi. On toki olemassa maita, joissa
aurinkovoimalan käyttö on taloudellisesti kannattavaa. Mutta ne
sijaitsevatkin pienemmillä leveyspiireillä, aurinkoinen poutasää
on vallitseva säätyyppi ja sähköenergian hinta on niissä paljon
kalliimpaa kuin Suomessa.